Valitsen turvallisuuden – Skanska kehitti turvallisuuskulttuuriaan

Säännöt, ohjeet, menettelytavat ja niiden valvonta vievät hyvälle turvallisuustasolle. Jotta noustaan erinomaiselle turvallisuuden tasolle, on edistettävä turvallisuuskulttuuria. Hyvässä turvallisuuskulttuurissa työntekijä toimii turvallisesti siksi, että hän aktiivisesti valitsee turvallisen toimintatavan – ei siksi, että hän pakosta noudattaa sääntöjä, joita ei ehkä ole sisäistänyt.

Rakennusalan yritys Skanska Oy otti kehittämishankkeessa uuden askeleen kohti erinomaista turvallisuuskulttuuria. Katse kohdistui tekniikasta ja työoloista ihmiseen ja työyhteisöön sekä näiden osallistavaan valmentamiseen.

Kehittämishankkeessa jatkettiin työtä Skanskan nolla vahinkoa -tason ylläpitämiseksi vahvistamalla turvallisuustietoisuutta ja -sitoutumista kehittämällä turvallisuusviestintää ja huolehtimis- ja välittämiskulttuuria. Hankkeessa esimerkiksi otettiin käyttöön uutena menettelynä lyhyt turvallisuuskeskustelu.

Ulkopuolisena konsulttina hankkeessa toimi 3T Ratkaisut Oy:n johtava asiantuntija, FT, psykologi Marita Hyttinen. Työsuojelurahasto tuki hanketta kehittämisavustuksella.

Inhimillinen tekijä haltuun!

Hankkeessa sovellettiin käytännönläheisiä menetelmiä ja aineistoja, joita 3T Ratkaisut on aiemmin kehittänyt Inhimillinen tekijä haltuun! -tiedotus- ja koulutushankkeessa. Tuloksena oli Suomeen soveltuva inhimilliseen turvallisuustekijään kohdentuva iTu-valmennus- ja koulutusmalli. Se perustuu tieteelliseen tietoon ihmisen psykologiasta ja sosiaalipsykologiasta.

iTu-mallin avulla aktivoidaan osallistavasti ihmisen omaa ajattelua ja muutoksenhallintakeinoja. Esimiehille annetaan valmiuksia johtaa turvallisuutta inhimillisen turvallisuustekijän näkökulmasta.

Menettely voimistaa yksilön riski- ja tilannetietoisuutta sekä turvallisuuden itsearviointikykyä, saattaa ryhmän työtavat tarkasteltavaksi, monipuolistaa turvallisuusviestintää sekä lisää myönteistä turvallisuuden huomaamista ja arvostamista.

Turvallisuuskulttuurikyselystä suuntaviivoja

Skanska oli mukana kehittämässä alkuperäistä iTu-mallia, josta nyt lähdettiin jalostamaan erityisesti rakennusalalle soveltuvaa mallia.

Mallia pilotoi Skanskan Kuopion alueyksikkö. Lisäksi mukana oli esimiehiä Mikkelistä, Joensuusta ja Savonlinnasta.

Pilotissa tehtiin räätälöity turvallisuuskulttuurikysely, joka käsiteltiin henkilöstön, esimiesten ja johdon kanssa. Tuloksissa oli melko suuria eroja työmaittain ja henkilöittäin eli alueella ei ollut yhtenäistä turvallisuuskulttuuria.

Tulosten mukaan juuri viestintä kaipasi kohennusta. Erityisesti henkilökohtainen palaute suorituksista oli vähäistä.

Edelleen tulosten mukaan hyvä kuopiolainen esimies verrattuna heikommaksi koettuun auttaa ja tukee alaisiaan, keskustelee useammin turvallisuudesta, antaa tunnustusta turvallisesta toiminnasta, puuttuu tarvittaessa riskinottoon ja hoitaa turvallisuuspuutteet kuntoon tehokkaasti. Hänet myös koetaan oikeudenmukaiseksi.

Mikä meni hyvin, mikä voisi mennä paremmin?

Valmistelevien työpajojen jälkeen koko henkilöstölle pidettiin kehittämispäivä, jossa käytiin läpi inhimilliseen turvallisuustekijään liittyviä asioita muun muassa 52 iTu-kortin avulla.

Lisäksi kehittämispäivänä luotiin pohjaa uudelle turvallisuuskeskustelukäytännölle: viestittiin muun muassa, että asioita ei pidä ottaa liian henkilökohtaisesti eikä pidä loukkaantua. Asioita ei pidä vähätellä. Purnaaminen ja vastaan väittäminen eivät kuulu asiaan. Palaute turvallisuusasioissa on omaksi ja koko työyhteisön hyödyksi.

Turvallisuuskeskustelijoiksi koulutettiin johtoa, esimiehiä, työsuojeluasiantuntijoita ja toimihenkilöitä. Heidän kykyään toimia turvallisuusvalmentajina ja käydä asianmukaisia turvallisuuskeskusteluja ohjeen mukaan vahvistettiin.

Turvallisuuskeskustelu on noin viiden minuutin dialogi, joka perustuu henkilön suorituksen havainnointiin. Dialogissa kiitetään turvallisesta toiminnasta ja kannustetaan siihen tunnistamalla yhdessä turvallisuuskäytöstä parantavia tekijöitä.

Keskustelut oli tarkoitus raportoida mobiilisovellukseen, mutta käytäntö ei vakiintunut. Muutoksen varmistamiseksi olisi tarvinnut luoda selkeä vastuujako seurantaan ja kannustamiseen.

Henkilökohtaistaminen jatkuu

Vuoden seurantajaksolla kohdealueen turvallisuustaso koheni. Omille työntekijöille ei sattunut yhtään poissaoloon johtanutta työtapaturmaa, kun vuoden seurantajaksolla ennen valmennusta niitä oli kolme.

Skanska jatkaa turvallisuuskulttuurinsa parantamista henkilökohtaistamalla turvallisuuden merkitystä jokaiselle työntekijälle. Kehityshanketta hyödyntävä turvallisuuskulttuurin valmennusmalli aloitetaan vuonna 2017 koko organisaatiossa.

Niin kyselyt kuin kehittämistilaisuudet osoittivat henkilöstön tarpeen tulla kuulluksi turvallisuusasioissa. Tuomalla pienryhmätyöskentelyn kaltainen kehittämismenetelmä työpaikoille voidaan parantaa niin turvallisuuspanosten tehokkuutta kuin henkilöstön sitoutumista.

Inhimillistä näkökulmaa hyödyntävät turvallisuuskeskustelut parantavat turvallisuusviestintää työpaikoilla. Hankkeessa kehitetyt ja testatut menettelyt ovat varteenotettavia myös muilla suomalaisilla työpaikoilla.

Työsuojelurahasto, toimittaja Leena Huovila 16.5.2017

Hanketta on esitelty Tutkimus tutuksi -tapaamisessa 19.5.2017.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *