Työturvallisuuden tavoitteet uudelle vuodelle

Työssäni kouluttaessani yritysten työsuojelupäälliköitä ja henkilöstöä, minulla on tapana kysyä, millaisia tavoitteita työturvallisuudelle on heidän yrityksessään asetettu.

Vastauksena saan joskus mutinaa ja joskus ”nolla tapaturmaa”. Monissa yrityksissä tavoitteita ei ole ehditty, jaksettu tai mikä pahinta – edes haluttu – miettiä!

Tavoite työturvallisuudelle tai työhyvinvoinnille on vahva viesti työnantajan välittämisestä henkilöstöään kohtaan. Pelkkä julkilausuttu tai edes kirjoitettu tavoite ei tietenkään riitä, vaan niin kuin uuden vuoden lupauksetkin – ne pitää elää todeksi joka päivä.

Olen sanonut, että mitä tavoitteita yrityksellänne onkaan työturvallisuuden tai työhyvinvoinnin suhteen, keinot ja työkalut niihin kyllä sen jälkeen löydetään. Mutta jos yrityksellä ei ole tavoitteita, auttaminen on vaikeaa.

Selkeitä ja realistisia tavoitteita

Hyviä tavoitteita työturvallisuudelle ovat nolla tapaturmaa -ajattelun tavoitteet laajennettuna: nolla selvittämätöntä kiusaamistapausta, nolla tapaturmasta aiheutuvaa poissaoloa, nolla työturvallisuusvastuista tietämätöntä esimiestä. Nolla tapaturmaakin on visiona hyvä, mutta tekemisen kannalta se pitää palastella sopiviin osatavoitteisiin esimerkiksi vuositasolla – Ei sohvaperunankaan kannata ottaa heti maratonia tavoitteeksi juoksuharrastusta aloittaessaan.

Hyviä tavoitteita ovat myös läheltä piti -ilmoitusten määrä, esimerkiksi 1 / henkilö / vuosi. Ja vielä parempi tavoite on ilmoittajien kattavuus koko henkilöstöstä, esimerkiksi 90 % koko henkilöstöstä tehnyt vähintään yhden ilmoituksen. Tämä kertoo kaikkien osallistumisesta työturvallisuustyöhön ja on vielä paljon arvokkaampaa kuin vain harvojen kiinnostuminen asiasta.

Hyviä mittareita ovat myös toteutuneet laadukkaat riskienarvioinnit ja koulutukset, työturvallisuus ja työhyvinvointiasioiden esillä pito kehityskeskusteluissa, tehtävänkuvissa, normaaleissa palaverikäytännöissä ja aivan tavallisissa keskusteluissa työpaikalla. Osa mittareista on määrällisiä, mutta osa – insinöörien kauhuksi – on oltava laadullisia: Kuinka asioita tehdään. Nämä asiat voidaan havaita vain asiantuntevan ja osaavan työsuojelupäällikön tai ulkopuolisen asiantuntijan havainnoimana – silmin ja korvin.

Kaikenlaisia mittareita on myös aika ajoin syytä tarkastella kriittisesti. Itse suosittelen vain muutaman oleellisen mittarin käyttöä, niistä viestintää koko henkilöstölle ja tarvittaessa vaihtamista 3-5 vuoden välein sitä mukaa kun turvallisuuskulttuuri kehittyy.

Kaiken kaikkiaan työturvallisuuden pitää kuitenkin palvella yrityksen tuottavuutta ja töiden sujuvuutta – sitä että viivan alle jää entistä parempi tulos tänäkin vuonna.

Venla Räisänen

3T Ratkaisut Oy
Kirjoittaja työskentelee HSEQ asiantuntijana ja palvelupäällikkönä ja auttaa yrityksiä kehittämään työturvallisuutta ja välittämisen kulttuuria.

Kommentit on suljettu.